100 duunarin koulutusta
Julkaistu 16.7.2019 | Kirjoittanut Jirka Vierimaa
Järjestimme Vuokatti Safariksen huskytarhalla kaksipäiväisen koulutuksen koko satapäiselle henkilökunnalle, ihmiset ja koirat mukaan lukien. Käsittelimme koulutuspäivien aikana kahta kattavaa mallia, joiden perustana on todella kattava tieteellisen tutkimuksen kehityskulku. Molempia malleja käytetään menestyksekkäästi lukuisten eri eläinlajien kanssa, mutta tällä kerralla keskityimme lajeina ainoastaan ihmiseen ja koiraan. Esittelen tässä blogitekstissä molemmat mallit lyhyesti.
Ensimmäisen, Humane Hierarchy -mallin (myöhemmin HH-malli) avulla voimme ymmärtää ihmisen toiminnan tärkeysjärjestyksen eläinten kanssa tehtävässä työssä. HH-mallin avulla etsitään vähiten kajoavaa ja mahdollisimman positiivista lähestymistapaa niihin tilanteisiin, joissa koiran käyttäytymistä halutaan muuttaa tai koiralle halutaan opettaa uusia taitoja. Toisin sanoen mallin avulla voidaan esittää hyvin napakassa muodossa, millaisin ehdoin palkkioihin perustuvat menetelmät saavat tehokkuutensa.
Toisen, Five Domains -mallin avulla koirien hyvinvointia voidaan tarkastella kattavasti kokonaisuutena. Tämän mallin avulla koirien hyvinvointi on paljon muutakin kuin selviytymisen edellytyksiä. Hyvinvointi edellyttää toiminnallisia mahdollisuuksia ja monenlaisia positiivisia kokemuksia. Hyvinvointimalli tarkentaa HH-mallin hyvinvointiosiota eli kertoo, millaiset kokemukset parantavat koiran oppimiskykyä.
Koulutimme molempina päivinä koiria myös käytännössä. Harjoitustilanteissa pystyimme yksiselitteisesti vertailemaan eri yksilöiden oppimiskykyä, koulutuksen tarvetta, sen etenemistä ja oppimishistorian vaikutusta. Oletetusti pennusta alkaen huolellisesti koulutetut nuoret koirat sekä lähiaikoina paljon treeniä saaneet koirat erottuivat koulutuksessa edukseen oppimisnopeutensa ja opittujen taitojen pysyvyyden puolesta.
Monta kouluttajaa, parempi oppimistulos?
Ihmisen vaikutus jokaisen koiran yksilölliseen hyvinvointiin ja suorituskykyyn valjakkokoirana on merkittävä. Ihan yhtä lailla yksittäisen koiran hyvinvointia ja suorituskykyä ilmentää sen monimuotoinen ja tilannekohtainen käyttäytyminen. Yksittäinen koira pystyy tulevaisuudensuunnitelmia ymmärtämättä vaikuttamaan ihmisen työskentelyyn tarha-alueella ja maastossa. Työ tehdään yhdessä, työpaikka on yhteinen ja asiakkaat kohdataan yhdessä. Koirat ovat ihmistensä peilejä myös työelämässä.
Koira voi hyötyä useasta kouluttajasta. Koulutuksen pitää vain silloin olla koiralähtöistä, ei ohjaajalähtöistä. Kun jokainen kouluttaja tietää, mitä jokaisen koiran tulisi eri tilanteissa osata, he pystyvät jatkamaan koulutusta edellisen kädenjäljistä. Ja kun kymmenkunta ihmistä kouluttaa koiria samaan aikaan samalla tavalla, harppaus koirien osaamisessa yhden päivän aikana voi olla valtava. Siitä on helppo jatkaa, kun kouluttaminen ei ole jatkuvaa uuden toimintatavan uudelleenkäynnistämistä.
Oppimiskyky paljastaa hetkessä hyvinvoinnin tilan
Koirien kouluttaminen käytännössä paljastaa aina niiden hyvinvoinnin senhetkisen tilan sekä oppimiskyvyn. Näille asioille on luotu myös yksinkertaistetut raamit, joista kenttäkelpoisin on Humane Hierarchy -malli. Sen avulla vältetään ihmisen tehottomat tai haitalliset toimintatavat ja estetään korkeaenergisen koiran oppiminen hilluvaksi laiskottelijaksi tai passiivisen avuttomaksi ihmisten kanssa. Hyvä lopputulos näyttää aina sinnikkäältä ja sitä HH-malli tukee.
HH-malli yhdistyy luontevasti koiran oppimisen kolmeen eri muotoon, jolloin se kattaa oikean elämän tarpeita huomattavan laajalti. Tieteellisen tiedon mahtavuudesta huolimatta käytännön harjoittelu alkaa edelleen yksinkertaisesti, nimittäin palkkiomerkin opettamisesta.
Palkkiomerkkien käyttäminen eri tilanteissa auttaa alleviivaamaan, että työskentely ihmisen kanssa antaa koiralle mahdollisuuden juuri niihin asioihin, joita se yksilönä elämässään eniten suosii. Tässä koiran intressit ja preferenssit kohtaavat koulutuksen ja ponnisteluun perustuvan oppimisen. Valjakkokoirien kohdalla voidaan olettaa, että niillä on kaikki edellytykset työskennellä pitkäjänteisesti ja hyvällä teholla haluamiensa asioiden eteen – myös fyysisesti hitaasti ja keskittymistä edellyttävästi. Koulutuksellisesti toinen konkreettinen vaihe onkin opettaa sarjamaista sujuvuutta niihin arkisiin taitoihin, joita koirien halutaan suorittavan mahdollisimman varmasti kenen tahansa ihmisen kanssa. Käytännössä koirat siis oppivat, että harjoitustilanteella on alku, keskikohta ja loppu. Lisäksi niille ilmaistaan selvästi, millä hetkellä niiden toiminta saavutti tavoitteen. Tällaisista tekijöistä alkaa intensiivisen ja tavoitteellisen vuorovaikutuksen muodostaminen.
Hyvinvoinnin viisi aluetta
Jotta voimme vedota koirien hyvinvoinnin parantamisessa tieteelliseen tietoon, tarvitsemme laajan yhteenvedon aiheesta. Five Domains -malli on sellainen ja se soveltuu erittäin hyvin työelämään eläinten kanssa. Koirien hyvinvointia ajatellen mallin avulla huomioidaan koirien oikeudet, ihmisen velvollisuudet, positiivisten kokemusten merkitykset ja elämässä tarjoutuvat mahdollisuudet. Viisi hyvinvoinnin aluetta kattava malli syventää HH-mallin ymmärtämistä konkreettisin tavoin. Se, että eläin voi yksilönä hyvin omassa elämässään ei ole ihmisen mielipide tai pelkästään hyvinvoinnin haittatekijöiden puuttumista.
Kouluttaminen on tavoitteellista intensiivistä vuorovaikutusta ihmisen ja koiran välillä. Se voi parantaa koiran kokemusta selviytymisestä ja sopeutumisesta merkittävästi. Oman elinympäristön tapahtumien ennakoitavuus on tärkeä osatekijä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin taustalla. Se ei ole mikään ihmisille keksitty päänvaiva, vaan monta kertaa päivittäin toistuva asia, joka vaikuttaa eläimen hyvinvointiin joko positiivisesti tai negatiivisesti. Voimme itse vaikuttaa siihen, onko esimerkiksi lähestyvä ihminen koiralle kiinnostava tai pelottava asia ja millaiset mahdollisuudet oppimiseen koirille annamme. Työelämän erilaisten tavoitteiden ja velvoitteiden vuoksi eläinten hyvinvoinnille asettuu niin suuria vaatimuksia, ettei järkeviä vaihtoehtoja ole oikeastaan kuin yksi: Koirien hyvinvointiin on satsattava ja paljon.
Parasta käytännön tiedettä
Matkailijat ympäri maailmaa tunnistavat yhä tarkemmin, missä paikoissa eläinten hyvinvointi huomioidaan tai missä eläimiä kohdellaan vain turisteja viihdyttävinä välineinä. Tämän kehityskulun vuoksi käyttäytymisanalyysiin eli oppimisen tieteeseen perustuva eläinkoulutus on ajankohtainen ja käytännöllinen. Se sopii työelämään eläinten kanssa, koska se on ennen kaikkea käytännöllistä ja näyttöön perustuvaa.
Tieteelliseen tutkimukseen perustuvat ja käytännön työelämän tarpeisiin tarkoitetut harjoitukset ovat todella yksinkertaisia. Koulutuspäivien anti olikin keskustelujen mukaan siinä, että kaikki pystyvät tekemään harjoitukset ilman pelkoa epäonnistumisesta. Epäonnistuminen harjoituksessa tarkoittaisi vain esimerkiksi sitä, että oppimistilanne on ollut koiralle mahdoton. Nuori energinen koira ei tietenkään istuisi heti minuuttitolkulla paikallaan, jos se vietäisiin pitkien yöunien jälkeen yllättäen juoksutarhaan tiimikavereiden kanssa. Samoin jännittynyttä koiraa palkitaan onnistumisista selkeästi, tarkasti ja rauhallisesti. Nopeasti ja voimakkaasti reagoivien koirien kanssa kiirehtiminen on ajanhukkaa.
Kouluttamisen tehokkuutta ei voida mitata nopeuden avulla. Tehokkuutta mitataan työskentelyn tarkkuuden avulla ja suoritusnopeus selviää aikaa laskemalla. Esimerkiksi jopa kisakoirat treenaavat valjakkoajoa ensin rauhallisesti ilman kiirettä ja maksimivoiman hyödyntämistä. Näin maalaisjärkistä ajattelua ja lajienvälistä yhteistyötä korostavaa toimintaa Humane Hierarchy- ja Five Domains -mallit ovat. Ne ovat ihmisten yhdessä kehittämiä ja niitä sovelletaan muun muassa ihmisten ja koirien yhteiseen elämään. Niiden avulla pystymme parantamaan koirien hyvinvointia päivittäin, vaikka samaan aikaan pitäisimme tavoitteet todella korkealla.
© Jirka Vierimaa. Tekstin kopioiminen vain kirjoittajan luvalla.