Eläinkoulutuswebinaari 2, 8.8.2020

Julkaistu 8.8.2020 | Kirjoittanut Jirka Vierimaa

Suomen Käyttäytymisanalyysin Seura järjesti 8.8.2020 eläinkoulutuswebinaarin toisen osan. Webinaarissa Tampereen yliopiston käyttäytymisanalyysiperusteisen eläinkouluttajien koulutuksen käyneet kouluttajat esittelivät opinnäytetöitään ja itseään kiinnostavia aihepiirejä. Tämä oli järjestyksessään kolmas opinnäytetöiden tuloksia esittelevä tapahtuma ja siihen osallistui yli 100 ihmistä.

Webinaarissa käsiteltiin tällä kerralla monipuolisesti koira-aiheita. Koirien resurssiaggressiivisuutta, keston kouluttamista kohdekäyttäytymiseen sekä etsintäkoiran työskentelyä perkaavat esitykset tarjosivat oppimisen tieteeseen perustuvaa empiiristä tietoa selkeästi ja käytännönläheisesti havainnollistettuna.

Webinaarin aluksi Jari Parkkisenniemi, yksi koulutusohjelmamme pääkouluttajista, käsitteli lyhyesti koiria koskevaa tieteellistä tiedontuotantoa. Hän painotti sen tosiasian huomioimista, että eläimet voivat oppia myös tutkimuksen tekemisen aikana, vaikka niiden oppimiseen ei kiinnitettäisi huomiota. Eläinten kokemukset muokkaavat siten myös tutkimustuloksia sekä niistä tehtäviä tulkintoja ja päätelmiä. Aihe kiinnostaa itseäni erityisen paljon, sillä olen tutkinut ihmisten ja muiden eläinten välisen vuorovaikutuksen monimutkaisuutta ja kerroksisuutta. Eläinkäsityksiimme vaikuttaa kaikkialla se, miten ihmisinä tuotamme ja jäsennämme muita eläimiä koskevaa tietoa.

Emmi Hakio aloitti webinaarin aiheella Resurssiaggressiivisen koiran hyvinvointi ja koulutus. Hän on hyödyntänyt oman koiransa resurssiaggressiivisen käyttäytymisen hoidossa Susan Friedmanin Humane Hierarchy -mallia. Mallin ensimmäisenä tekijänä on hyvinvointi, johon perustuen koiralle tarjottiin rauhallinen lepopaikka ja mahdollisuus lajinomaiseen ruokintaan. Toisena mallia käytäntöön soveltaen koiran elinoloihin tehtiin ennakoivia järjestelyjä, joihin olennaisena kuului ruokarauha. Kolmantena kohtana oli tukitaitojen kouluttaminen, joihin kuului omalle paikalle meneminen, makuupaikalta pois siirtyminen, esineiden luovuttaminen ihmiselle ja koiran omaehtoisuuden huomioiminen käsittelytilanteissa. Tukitaitojen avulla voidaan varmistaa, että koira saavuttaa haluamansa palkkion ihmisen suunnitelmallisesti opettamien taitojen avulla ilman aggressiivisen käyttäytymisen tarvetta. Kuitenkin ennen koiran taidollista muuttumista sen päivittäisten elinolojen tarvitsee muuttua, sillä muutos olosuhteissa aiheuttaa myös mahdollisuuden muuttaa tapoja.

Sevil Ilterin aihe oli huumekoiran etsintä- ja ilmaisukäyttäytymisen vakioiminen ja vahvistaminen. Hän auttoi opinnäytetyöllään koiranohjaajaa ennen tasontarkistusta. Hän kysyi: Voidaanko positiivisesti vahvistamalla vahvistaa valittua ilmaisukäyttäytymistä ja samanaikaisesti vahvistaa ohjaajan ilmaisun tunnistamista, jotta huume-etsinnän varmuus nousee vaaditulle tasolle kaikilla ilmaisukorkeuksilla? Ennen harjoittelun aloittamista koira ilmaisi parhaiten lattiatasolta tekemänsä löydöt, mutta heikommin korkeammalta ja vaikeammilla alustoilla liikkuessa.

Perustason mittauksessa koira löysi ja ilmaisi lattiatasolla olevan alapiilon itse 16 sekunnissa ja yläpiilon ohjaajan jatkuvalla avustuksella noin kolmessa ja puolessa minuutissa. Yläpiiloja varten koira joutuu kurkottamaan ylöspäin ja tarvitsee mahdollisesti ohjaajan apua, syliin nostamista ylettääkseen ilmaisemaan kohteen riittävän läheltä. Yläpiilojen ilmaisemisen vaikeutta helpotettiin yksinkertaisesti kriteerin selkeyttämisen avulla eli esimerkiksi palkitsemalla koiraa jo ylöspäin pyrkimisestä. Tällaiset yksittäiset muutokset voivat muuttaa olennaisesti koko etsinnän ja ilmaisemisen kattavaa käyttäytymisketjua. Käytännössä koiran itsenäinen kolmiulotteinen työskentely vahvistui huomattavasti ja tämä havainnollistettiin videomateriaalin avulla. Loppukaneettina kerrottiin vielä, että koulutuksessa ollut koirakko on nyt suorittanut tasontarkastuksen hyväksytysti.

Juulia Savolaisen aihe oli Käyttäytymisen keston lisääminen viivästetyn vihjeen avulla käyttäytymisketjussa – siis hyvin tuore konsepti eläinten kouluttamiseen. Keston lisääminen käyttäytymisketjussa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koira nostaa esineen maasta ja saa sen jälkeen pienellä viiveellä ämpärin, johon se voi esineen laittaa ja vasta koko ketjun päätteeksi sille annetaan ruokapalkkio. Näin ollen keston kouluttaminen esineen suussa pitämiseen ei jatkuvasti keskeydy ruoalla palkitsemisen vuoksi, vaan harjoittelu perustuu käyttäytymisen jatkuvuuteen. Tätä periaatetta voidaan hyödyntää työ- ja harrastuskoirien koulutuksessa, sillä esimerkiksi koetilanteissa pitkäkestoiset suoritukset eivät pääty ruokapalkkioon, vaan johtavat seuraavaan tehtävään. Näin ollen jo koulutuksen alkuvaiheessa voidaan huomioida koulutuksen pidemmän aikavälin tavoitteita. Eräs esimerkki ei-ihan-täydellisesti onnistuneen keston kouluttamisen lopputulemasta on tilanne, jossa koiralle annetaan vihje ja se alkaa vinkua tehtävän aloittaessaan. Tämä tarkoittaa, että vihjeen ja tehtävän yhteys lopun palkkioon on muuttunut ristiriitaiseksi.

Keston lisäämisessä olennaista on huomioida, että palkkion viivästyttäminen voi helposti lisätä käyttäytymisen vaihtelevuutta. Toisin sanoen eläin ei voi aina tunnistaa keston kouluttamisen ja sammuttamisen välistä eroa. Jotta ongelmia ei esiintyisi, edellytetään kouluttajalta huomattavaa tarkkuutta ja koiralta paljon sinnikkyyttä. Onneksi suuret tavoitteet voi saavuttaa myös hieman helpommin ja Juulia osoittikin, miten hänen koulutussuunnitelmansa johti lineaariseen oppimiseen eli tasaisesti kasvavaan kestoon. Kun kohdekäyttäytymisen kouluttamisessa on saavutettu tavoitekesto, käyttäytymisketju puretaan ja koiralle voidaan antaa palkkio suoraan pitkäkestoisen suorituksen jälkeen. Tällöin pitkäkestoisen tehtävän vihje on kiinteämmin yhteydessä palkkioihin, eivätkä ne ole sekoittuneet kestoa kouluttaessa palkkiotta jäämiseen. Tästä menetelmästä voivat hyötyä erityisesti sellaiset koirat, joille pitkäkestoisen toiminnan oppiminen on vaikeaa.

Webinaarin lopussa tehtyjen kyselyiden perusteella 100 % vastaajista piti sisältöä mielenkiintoisena ja toivoi lisää samanlaisia tapahtumia. Illan aiheet voidaan tiivistää yhteen aukottomaan viestiin: hyvä koulutussuunnitelma tarkoittaa koiralle ymmärrettävissä olevia kriteerejä. Siten hyvällä kouluttamisella voidaan tukea koirien hyvinvointia.

Haku kolmanteen käyttäytymisanalyysiperusteiseen eläinkouluttajien koulutukseen on auki ja koulutus alkaa tämänhetkisen tiedon mukaan tammikuussa 2021. Koulutuksen tiedot löydät täältä: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kayttaytymisanalyysiperusteinen-elainkouluttajien-koulutus

© Jirka Vierimaa